Napakymppikysymys: Raha, rakkaus vai terveys?

Muistatteko vielä vanhan kunnon Napakympin? TV-ohjelman, joka vietti kukoistuskauttaan 80-luvun lopussa. Nuorimmat lukijat eivät voi muistaa, koska eivät olleet silloin vielä syntyneetkään, joten tässäpä linkki yhteen pätkään, jota en voinut nauramatta katsella: https://www.youtube.com/watch?v=mIr68xgPcDU
Kiitos YouTuben, saamme nauttia historiallisesta parinetsintäviihteestä edelleen.

Mieleeni on jäänyt kysymys, joka esitettiin ohjelmassa useammin kuin kerran: Raha, rakkaus vai terveys? Mitä sinä vastaisit? Suurin osa Napakymppi-kisailijoista vastasi "terveys" ja niin on vastannut suuri osa niistä ihmisistä, joille olen kysymyksen esittänyt.

Minä vastaan: Rakkaus! Se ei tarkoita, ettenkö pitäisi terveyttä äärimmäisen tärkeänä asiana. On kuitenkin monia sairauksia, joiden kanssa voi elää  - ei ehkä ihan niin täysipainoisesti kuin ilman niitä, mutta elää jopa oikeinkin onnellista elämää, ainakin ajoittain. Jos olisin täysin terve, mutta en saisi rakastaa ja vastaanottaa rakkautta, en olisi onnellinen. Rakkaus on ihmeellinen sana, joka usein lokeroidaan tarkoittamaan vain romanttista rakkauta. Sekin on tärkeää, vallankin, jos on parisuhteessa, mutta on niin paljon muunkinlaista rakkautta. Minä rakastan monia ihmisiä - lapsiani ja miestäni, totta kai, mutta myös muita sukulaisia ja ystäviä, rakastan itseänikin. Rakastan laulamista, musiikkia (en ihan kaikenlaista), kissaani, nukkumista, hyvää ruokaa...  nyt alkaa mennä rakkauden käsite jo vähän laajaksi... No, ymmärrätte mitä tarkoitan.

Tiedän ihmisen joka vietti juuri viimeisen joulunsa. Olen iloinen, että hänen ympärillään on rakkautta.

Kylmäpussi päässä

Mitä voi tehdä (työkseen tai yleensä), jos ainoa asia, mitä jaksaa tehdä, on maata sängyssä - migreenissä, kylmäpussi otsalla? No, ainakin voi perustaa blogin. Riittää, kun parissa aivosolussa on toimintaa ja sormet liikkuvat näppiksellä. Ei tätä ehkä työksi voi kutsua, mutta onhan kai niitä taloudellisestikin menestyneitä blogikirjoittajia. Otan kaikki vinkit iloiten vastaan.

Vaikka migreenillä blogini aloitan, ei tarkoitus ole siihen keskittyä. Se nyt vain sattuu olemaan seuralaiseni useampana päivänä viikossa - on ollut jo yli kaksikymmentä vuotta. Ei paras mahdollinen elämänkumppani, mutta kovin uskollinen tuntuu olevan. Uskollisuus on elämänkumppanissa yleensä hyvä piirre... Erota olen yrittänyt monta kertaa ja mitä moninaisimmilla tavoilla, mutta tuossa se roikkuu, nytkin vasemmalla ohimolla ja yrittää saada minut huonovointiseksi. Pöh, sanon minä - täsmälääke ja kylmäpussi saa sinut hiljaiseksi - vähäksi aikaa, toivon.

Blogini on tarkoitus käsitellä kaikkea sitä hyvää ja mielenkiintoista, mitä tällainen vähän erilainen ihminen, sosiaalinen erityisherkkä migreenikko (apua, mikä määritelmä!), voi elämäänsä löytää. Paljon on jo löytynytkin, mutta tämä blogikirjoittelu on uusi juttu. Jos vielä voin jotain hyvää jakaa eteenpäin, olen entistä iloisempi.

Sinä ihana ihminen, kiitos, että luet! Kommentoi, jos tahdot. Ehkä juuri sinun kommenttisi synnyttää uuden mukavan ajatuksen, jonka voin taas jakaa eteenpäin.