Joku (viisas?) on joskus keksinyt sanonnan: "Migreeni on älykkäiden ihmisten sairaus." Tutkimustietoa minulla ei asiasta ole, mutta luulenpa, että lauseen keksijä on ollut migreenikko ja kovasti koittanut itseään jollakin lohduttaa. Varmasti sairaudesta kärsii moni älykäs, mutta luultavasti ihan yhtä moni "älytön". Sen tiedän, että ihan kauhean älykkäitä ajatuksia ei migreenikohtauksen aikana - minulla ainakaan - pysty syntymään. Tai jos syntyykin, ei niitä pysty sanoiksi tuottamaan, sanat kun ovat hukassa. Jos sitten migreenipäiviä sattuu olemaan kuukaudesta vaikka yli puolet, ei siinä älykkyydelle jää ihan kauheasti aikaa, kun on (tai siis ainakin pitäisi olla) muutakin elämää... Tiedän, tiedän - ei älykkyydelle varata erikseen aikaa. Se joko on tai ei ole mukanamme koko ajan.
Älykkyyden "muodoista" pidän tärkeimpänä ns. tunneälykkyyttä. Olen viime päivinä miettinyt meitä ihmisiä, ja sitä, miten kohtelemme toisiamme. Varsinkin sosiaalisessa mediassa tuntuu olevan kovin helppo mollata muita ja heidän mielipiteitään. Myönnän, että olen käyttänyt aikaani huonosti lukemalla suoranaisia riitelykeskusteluketjuja (oi tätä suomen kielen yhdyssanojen rikkautta!) Viimeksi lukemassani keskustelussa riideltiin siitä, ajavatko feministit molempien sukupuolien asiaa vai vain naisten. En ymmärrä, miten älykkäät - sillä kovin älykkään oloisesti osa kommenteista oli kirjoitettu - ihmiset käyttävät aikansa riitelyyn, toisten arvosteluun ja jopa mollaamiseen sen sijaan, että tekisivät itse jotakin, jotta tämä ympäröivä maailmamme olisi parempi paikka olla ja elää. En väitä, että itse olisin tehnyt sen enempää kuin muutkaan, mutta riitoihin en halua osallistua. Ne eivät vie mitään asiaa hyvään suuntaan. Ugh, olen puhunut. :D
Kun siis älykkyydestä puhutaan, koen kuuluvani enemmänkin tuohon tunneälykkäiden joukkoon. Varsinaiseksi ruudin- tai minkään muunkaan keksijäksi minusta ei taida olla. Mutta ehkä migreeni sittenkin siis on älykkäiden ihmisten sairaus!
Katsoin eilen elokuvan Anna hyvän kiertää. Siinä 11-vuotias poika saa koulussa tehtävän miettiä tavan, jolla voi muuttaa maailmaa. Hän keksiikin hienon systeemin, jossa päättää auttaa kolmea ihmistä, joilla puolestaan on velvollisuus auttaa kolmea jne. (Silkkaa verkostomarkkinointia!) Elokuvan innoittamana surffasin sitten facebookissa ja löysin useampiakin ryhmiä, joiden tavoitteena oli tuoda julki hyviä tekoja ja muiden auttamista. Jostain syystä ryhmät eivät kuitenkaan olleet kovin suosittuja tai aktiivisia.
Heitänkin nyt ilmaan kysymyksen. Olisitko sinä valmis tuomaan julki tekemiäsi hyviä tekoja tai niitä, joita olet saanut vastaanottaa? Uskon, että hyvä lisääntyy hyvää tekemällä. Perustetaanko uusi ryhmä? Kommentoi tuohon alle, kiitos. Ja nimiehdotuksiakin ryhmälle saa antaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti